Kuntosalilla eräs liikunnallinen ranskatar virittää keskustelua crosstrainereissa huhkiessamme. Hän epäröi uskaltaako sitä yrittää raskaantua lainkaan, jos on heti muututtava sohvaperunaksi. Kohotettava sokeriarvot kattoon ja heitettävä heipat lihaskunnolle. Juttelemme aiheesta pitkään. Toiset lääkärit ja terveydenhoitajatkin epäröivät sanoa juuta tai jaata liikunnan suhteen. Itsekin olin pelokkaampi ensimmäisen raskauden kohdalla. Liikunta oli vähän harmaalla alueella sen suositeltavuuden suhteen mutta nykyään sitä tukevaa tietoa löytyy enemmän. Ranskatar vaikuttaa selkeästi rohkaistuneelta juttutuokiomme jälkeen.
Minulla on ollut onni nauttia hyvästä voinnista koko raskauden ajan ja ymmärrän, ettei kaikilla käy yhtä hyvä tuuri. Samalla olen sitä mieltä, että pientä epämukavuutta on syytä pystyä sietämään. Väsymys esimerkiksi hellittää monesti ulos lähtiessä. Lenkkarit jalassa saan pegasuksen siivet kantapäihin.
Omaa vointiaan pitää kuunnella mutta on hyvä tiedostaa, miten paljon hyviä terveysvaikutuksia liikunnalla on myös raskaana ollessa. Sekä äidille että vauvalle. Tarkoitus ei ole jeesustella liikunnalla vaan kertoa, ettei sitä tarvitse pelätä. Vaikka jalka ei nouse gasellin askelein niin mieliala nousee.
Minulla on ollut onni nauttia hyvästä voinnista koko raskauden ajan ja ymmärrän, ettei kaikilla käy yhtä hyvä tuuri. Samalla olen sitä mieltä, että pientä epämukavuutta on syytä pystyä sietämään. Väsymys esimerkiksi hellittää monesti ulos lähtiessä. Lenkkarit jalassa saan pegasuksen siivet kantapäihin.
Omaa vointiaan pitää kuunnella mutta on hyvä tiedostaa, miten paljon hyviä terveysvaikutuksia liikunnalla on myös raskaana ollessa. Sekä äidille että vauvalle. Tarkoitus ei ole jeesustella liikunnalla vaan kertoa, ettei sitä tarvitse pelätä. Vaikka jalka ei nouse gasellin askelein niin mieliala nousee.
Välillä harmittelen, että miksi en nyt sitten edes yritä maata sohvalla Netflixiä tuijottaen, kun siihen lähes kehotetaan. Menetänkö jotakin? Ehkä en osaa höllätä?
Muutaman kerran on tuntunut, että raskaana ollessa hyvää vointia katsotaan melkein kummallisesti. Pitäisikö raskaana ollessa asettautua hauraan munankuoren varjelijan asemaan? Ainakin esitellä liuta vaivoja, jotta olisi kunnolla raskaana. En kehtaa edes kertoa ranskalaiselle raskaana olevalle ystävälle käyväni salilla, kun tämä on valitellut jo seitsemän kuukautta väsymystä ja pahaa oloa.
Viimeksi lenkkeilin ja kävin salilla raskauden loppuun asti. En täysillä enkä kuntoa kohottaen vaan niin, että mieliala pysyi hyvänä, olo virkeänä ja rempat kaukana. Urheilulääkäri kannusti. "Jatka samaan malliin, saatat ennaltaehkäistä kaikki loppuraskauden vaivat." Ja niin onnellisesti kävikin. Kyllä, ymmärrän että olin onnekas eikä kaikkia vaivoja pysty ennaltaehkäistä omalla käytöksellään mutta edes ne, jotka pystyy, yritän pitää kaukana.
Nyt raskauden viimeisellä kolmanneksella on vauhti hidas ja hengästyttää helposti. Lähtiessäni liikkeelle tunnen olevan 1000-vuotias Tyyris Tylleröinen. Palatessani parikymppinen pikajuoksija.
Terve olo ja keventynyt sydän ovat tavoittelemisen arvoisia tunnetiloja. Äidin hyvä olo välittyy vauvalle, tuli se sitten mistä harrastuksesta hyvästä. Jokainen tehköön tyylillään, mutta vähän kannattaa ehkä vuodattaa sen edestä hikeä. Ja sitten köllötellä.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti