Pitkä viikonloppu Provencessa

Postilaatikosta löytyi kutsu ystävien kesähäihin Etelä-Ranskaan. Voi riemua, kun kaksi ihanaa asiaa yhdistyivät! Hyvä syy tehdä viikonloppureissu sekä käsky käydä juhliin. Päätimme yhdistää juhlapäivään yhden ylimääräisen turre-turistipäivän päästäksemme nauttimaan seudun antimista, sillä Provencen alue oli minulle lähes tuntematonta seutua. 

Pariisista hyppäsimme pikajuna Tgv:hen ja matkasimme reilut pari tuntia Avignoniin. ”Onko nyt jo ne häät”, oli lapsikin tiedustellut malttamattomana. Olin kai markkinoinut juhlia niin innoissani, että lapsikin niitä odotti. Toisaalta ikään ja sukupuoleen katsomatta, iloinen juhlatunnelma, hyvä ruoka ja musiikki sekä vielä uudet vaatteet, on yhdistelmä, jota on vaikea vastustaa.

Kimpsuja ja kampsuja oli enemmän kuin pitkä kesäviikonloppu olisi normaalisti edellyttänyt. Pelkästään hääjuhlaa varten pakkasin kolmet eri kengät. Pelkäsin, ettei juhlatunnelma kohoa ilman korkkareita mutta etten raskaana ollessani jaksaisi kekkuloida koko päivää kymmentä senttiä maan pinnan yläpuolellakaan. Pääsimme lopulta kapsäkkeinemme junaan asti ja vielä jonottamatta, sillä pullistunut mahanseutuni sai virkailijat poimimaan meidät kiireen vilkkaa jonon hänniltä ohituskaistalle. 

  

Osa laventelipelloista oli jo niitetty, onneksi löysimme tämän!

Vajaan kolmen tunnin päästä istuimme vuokra-autossa matkalla kohti Vaison la Romaine -nimistä kylää. Olimme vuokranneet Airbnp-asunnon, joka vaikutti lähes liian hyvältä ollakseen totta. Ja niinhän se olikin. Omistaja oli unohtanut päivittää heinäkuun tavallista korkeammat sesonkihinnat ja olimme saaneet asunnon liian halvalla. Ranskatar kehotti meitä perumaan varauksen mutta emme suostuneet. Perukoon itse, kun oli kerran möhlinyt. Tosin omistaja olisi näin menettänyt Super host-statuksensa. Köydenvetoa. Kumpikaan ei tahtonut joustaa. 

Lopulta pääsimme kompromissiin. Maksoimme 50 euroa ylimääräistä käteisellä ja saimme pitää majoituksen. Asunto oli täydellinen kolmelle hengelle ja jos joku on sinne päin suuntaamassa, annan mielelläni linkin. Mikäli siis ei pelkää höystää lomaansa autenttisen ranskalaisella asioista vääntämisellä. Ilmastointi ja pimentävät ikkunaluukut takasivat makeat yöunet kuumassakin säässä ja sijainti oli upeasti keskellä kylää. 

Laventelista tehdään matkamuistoja

Vaison la Romaine oli henkäys suoraan postikortista. Ravintoloita, kahviloita, kapeita kujia ja vanhoja rakennuksia. Tutustuimme keskiaikaiseen kylään ja ihailimme menneen ajan charmia. Ikiaikainen linnake kohosi korkealle katseiden yläpuolelle mutta vastaantulijoiden reaktiot hillitsivät huipulle kipuamista.  ”Ai kamalaa, madame on raskaana, teinä en kyllä kiipeäisi. Synnytät vielä ennen huipulle pääsyä. Voi raukkaa!”-kommenttien saattelemana kapusimme alas mäen nyppylältä.

Vaikka linnan rauniot jäivät näkemättä, tarjosivat auringonkukkakedot ja laventelipellot niin paljon silmän ruokaa, että kamera räpsyi kaskasten tahtiin. Myös antiikin aikainen amphiteatteri jäi näkemättä, kun napero tahtoi mielummin pomppulinnaan. Ymmärrettävä näkökanta sekin.

Seudun kauneuteen ei kaiketi kyllästyisi koskaan. Koikkelehtiessamme kameroinemme viiniviljelmien seassa, kertoi ystävällinen maanomistaja, ettei kauneuteen voi koskaan turtua. Vaikka näkisi saman vuoden jokaisena päivänä. Uskon! Toivottavasti mekin palaamme vielä joskus kyseisille seuduille, vaikka toisaalta Ranska on niin täynnä kuvan kauniita kolkkia, että niiden tallentamiseen voisi käyttää eliniän.

Viikonlopun hääjuhlat olivat ihana kokemus, mutta niistä lisää toisella kertaa.

Ihanaa elokuun alkua kaikille!