Lomakuulumisia Mallorcalta

Ihanimpia hetkiä lomalla ovat aamut, etenkin aamuhetket parvekkeella. Kun koko päivä on vielä edessä. Vielä jos lapsi nukkuu, kahvi on kuumaa ja turkoosi meri kimaltelee, on onni lähes käsin kosketeltavaa. Tällaisia aamuja olen kokenut yhden. Muutkin loma-aamut ovat silti olleet aika ihania. Vaikka alussa lapsi karjui väsymystä ja sadattelin vuolaasti pimennysverhojen puutetta. 

Mallorca on tarjonnut meille sitä, mitä toivoimmekin. Lämpöä, rantaa ja kiireetöntä yhdessäoloa. On ollut ihanaa katsoa lapsen riehuvan rannalla ja vedessä, nauttivan lomasta ihan eri lailla kuin ennen. Parasta on se, kun lasta ei tarvitse kieltää ja komentaa koko ajan. Kerrankin hurjapää saa juosta, pomppia, riehua ja purkaa energiaa veteen, rantaleikkeihin ja kaikkiin ihmeellisyyksiin mitä nyt kolmivuotias maailmasta löytää. Ja sehän löytää. ”Äiti mennään shoppailemaan”, tämä riemuitsee kävelykaduillakin kiskoen kohti turreturistipuoteja.  

Tahdon kalaa! Voitko äiti sitten paistaa sen?

Voidaanko ostaa nämä Masuvauvalle?

Olemme majoittuneet Paguera nimisessä kylässä noin puolen tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista Palmasta. Hiekkaranta on kaunis kuin postikortissa ja matalikkoa riittää metrikaupalla niin, että pienikin lapsi on kuin loputtomassa kahluualtaassa.

Kylä on täynnä ravintoloita, pikkumarketteja ja turistikauppoja. Asumme pienessä huoneistohotellissa, josta on sadan metrin matka rannalle. Täydellistä. Miinuspuolena kylä tuntuu olevan olemassa ainoastaan saksalaisia turisteja varten eikä täällä juuri muuta kieltä kuule. Onneksi kuitenkin kaikki on kaunista ja siistiä eikä kyseessä ole biletyksmekka vaan pikemminkin kohde on perheiden ja iäkkäämpien ihmisten suosiossa.

Vuokrasimme auton kolmeksi päiväksi ja pääsimme Palman keskustaan nauttimaan Espanjatunnelmasta ja paikallisesta ruuasta. Toki bussillakin olisi päässyt mutta autolla meno oli vain niin paljon näppärämpää.

Yksi ihastuttava päivä vietettiin Alcudia nimisessä kylässä. Aamupäivän kolusimme markkinoita ja niiden loputtua ihastelimme vanhaa historiallista kylää täynnä ravintoloita ja terasseja. Poissa oli saksalaistunnelma currywursteineen ja wiener schnitzteleineen. Tuntui kuin olisi matkannut toiseen maahan. Kun kaupungin kuumuus alkoi viedä voimia, hurautimme rannalle iltauinnille.

Alcudian sunnuntaimarkkinat

Pimennysverhojen puutekin saatiin korjattua. Ranskis marssi supermarkettiin ja osti rullan jätesäkkejä ja teippiä. Toiminnan miehenä tämä teippasi säkit ikkunaan ja sen koommin ei olla herätty ennen puoli yhdeksää. 

Nyt nautimme vielä viimeisistä päivistä meren rannan äärellä. Aamulenkitkin onnistuvat pehmeässä tuulessa reilun parinkymmenen asteen lämpötilassa. Pariisissa ilmeisesti odottaa noin 15 astetta kuumempi ilman ala ja merituulen puutteessa pelkkä ajatus hikoiluttaa. Kaikki irti siis viimeisistä hetkistä aaltojen huomassa.

Ihanaa loppuviikkoa kesätuulen kera!