Ranskalaisten mieltymys apteekkeihin

perjantai 16. marraskuuta 2018
Syksyn myötä nenäliinoja kuluu nuhan vieraillessa monissa kodeissa. Aivastelua ja pärskimistä, päänsärkyä ja väsymystä. Minäkin vietin muutaman päivän nenäliinavuoren alla kuumaa ryystäen, sitten helpotti.

Tuttava listasi eilen karusellin pyörimistä katsellessamme dropit, mitä oli nuhan torjuntaan käyttänyt. Oli tippaa, eliksiiriä ja pilleriä. Auttoi kuulemma viidentenä päivänä. En hennonnut rikkoa plaseboefektiä toteamalla, että siinä vaiheessa yleensä on pahin takana. Lääkkeillä tai ilman. 


Pariisissa apteekki löytyy lähes joka korttelista. Niissä on aina jonoa. Aina. Nuhan yllättäessä käydään lääkärissä ja kotiin tullaan apteekin kautta, mukana ainakin muutama lääkepakkaus. 700 metrin matkalla hoitotädin luokse, löytyy suoralta tienpätkältä neljä apteekkia.

Ranskiksen äidillä oli tapana antaa muovipussillinen apteekin tuotteita kotiin viemisiksi. Kassista löytyi tabletteja kaikkiin olemattomiin ja olemassa oleviin vaivoihin. Esimerkiksi suonikohjuihin oli pillereitä. Ranskassa myös laihdutuslääkeosasto on laaja ja niiden käyttö ilmeisen yleistä. 

Vauvan hampaiden puhjetessa suositeltiin apteekissa tippoja. ”Auttaa siis ikeniin?”, kysyin. ”Ei, vaan rauhoittaa koko vauvan, kun hampaat kiusaavat.” Jätin ostamatta. Apteekkiala saa hyvät tulot ranskalaisten lääkinnästä. Kuluttajalle jää tosin vain pieni osa maksettavaksi, jos omaa paikallisen sairasvakuutuskortin.  

Lääkkeitä ja antibiootteja ei tulisi syödä kuin Sisu-pastilleja. Mietityttää, joutuvatko tulevat sukupolvet taistelemaan vastustuskykyisiä superbakteereita vastaan ja kärsimään uudelleen taudeista, jotka on kertaalleen jo selätetty. Tulevaisuuden uhkakuvia on ollut aina mutta superbakteerit tuntuvat ajatuksena pelottavammalta kuin maailmanloppu tai tekoälyn yliote ihmiskunnasta. Pahimmassa tapauksessa lääkkeiden teho menetetään, kun antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit lisääntyvät. Helsingin sanomien artikkelin mukaan vauvat ja vanhukset kärsivät antibioottien tehon laskusta eniten. Terveitä elinvuosia menetetään jo nyt Etelä-Euroopassa, mukaan lukien Ranskassa. (lähde: HS 10.11.2018).

Nuhaan ei ole lääkettä. Edes Ranskassa. Suomessa asia on monelle selvä mutta Ranskassa ei niinkään. Nuhaista oloa voi helpottaa monin tavoin ilman antibioottejakin. Nenäsuihke on kuin pihaus happea tukehtumisvaaran jäljiltä. Se ei paranna nuhaa mutta olo tuntuu rutkasti paremmalta.

Apteekkiautomaatti, aika näppärä!
Ranskis on jo lakannut tyrkyttämästä lääkärireissua ensimmäisen aivastuksen kuullessaan. Vuosia siihenkin kesti. En ole lääkkeiden vastustaja ja käytän niitä tarvittaessa. En kuitenkaan varmuuden vuoksi. Myös parin päivän vatsatauti kuuluu kategoriaan en-mene-lääkäriin-kun-ei-sitä-voi-parantaa. Lepoa ja juomista, niillä talttuvat vaarattomimmat muutaman päivän tartuntataudit. Tietoisuus omahoidosta ja antibioottien turhan käytön haittavaikutuksista olisi tervetullutta myös Ranskaan.

Maailmalla apteekeista saa mitä vain osaa pyytää. Kolmiolääkkeet ja reseptilääkkeet saa reseptittä ainaki Intiasta. Ranskassa on toisin ja moneen Suomessa myytävään käsikauppalääkkeeseen tarvitaan täällä resepti. Esimerkiksi D-vitamiinia ei saa ilman reseptiä, "sehän on vaarallista", totesi apteekkari. Vauvat saavat reseptillä kolmen kuukauden kerta-annoksen, jonka lääkäri uusii seuraavassa tapaamisessa. 

Oma nuha onneksi talttui. Enkä käynyt edes apteekissa! Lepo, juominen ja aika auttoivat. Terveydeksi!

Ei kommentteja

Lähetä kommentti