Central Park |
1. Syömisen helppous
Niin sanottuja lasten ruokia oli kaikki nurkat pullollaan. Pastaa, lihapullia ja kanaa sai joka delistä, italialaisesta ja ravintolasta. Suuret ruokakaupat kuten Whole Foods tekivät käsittämättömän helpoksi vain poimia haluamansa valmiit lämpöiset ruuat mukaan. Äidille viherpiiperrystä, papalle purilaista ja bebelle pastaa, kaikki saman katon alta! Taaperon kanssa tilaaminen ja laskun odottelu tuntuu välillä pinnaa raastavalta, joten siltäkin säästyi. Koska sää oli kuin linnunmaitoa, söimme usein puistoissa. Tuolit ja penkit löytyivät niistä omasta takaa.
Bryant Park |
Viikon metrokortti oli 32 taalaa per nassu. Ei parkkipaikan hakemista, matkapahoinvointia eikä kartan lukemista. Metroon mennessä joutui rattaita kantamaan liukuportaiden puuttuessa mutta Pariisissa siihen tottuneena, ei tuottanut sen enempää ongelmaa. Toinen vanhempi meni metrokortilla pyöröovista ja tuli avaamaan varauloskäynnin/service-oven, jotta rattaiden kanssa ei tarvinnut temppuilla.
3. Etäisyydet
Kaikki on lähellä. Manhattanin pituus on muistaakseni vain reilut 20 km ja leveys alle neljä kilometriä, joten minnekään ei ole pitkä matka. Saari on tupattu täyteen tekemistä ja näkemistä laidasta laitaan, joten kyllästymisen riskiä ei todellakaan ole.
Times Square |
Manhattan tarjoaa äideille, isille, jälkikasvulle ja kaikille ikäluokille takuuvarmasti jotakin mielenkiintoista. En edes yritä luetella. Leikkipuistot olivat paremmin varusteltuja kuin Pariisissa ja kun taustanäkymänä on auringonlasku Hudson-joen taakse, kytee toive paluusta jo mielessä.
5. Lapsiystävällisyys ja palvelualttius
En tiedä vertaanko liikaa Pariisiin, tai miten muut suomalaiset ovat kokeneet Nycin lapsiystävällisyyden mutta me yllätyimme taas positiivisesti. Vaipanvaihtopöytiä oli lähes kaikkialla ja ihmiset eivät olleet yhtä ärhäköitä kuin Pariisissa. Syöttötuolia tarjottiin joka paikassa, vaikka se ei enää isolle tytölle kelpaakaan. Pyyteetön palvelualttius yllätti aika ajoin. Vessoja oli kaikkialla, jopa vaatekaupoissa. Kerran vaipan alkaessa uhkaavasti pullistella kesken shoppailun, päästi henkilökunta muitta mutkitta omiin tiloihinsa. Kun ruoka-annoksesta puuttui hinta, se pakattiin maksutta mukaan.
Ennen lasta tunnuin törmäävän Nycissä paljon useammin palveluhaluttomuuten. Kun päälle pakotettu hymy valahtaa varkain pois, jää asiakkaalle nihkeä olo. Nyt tuntui kuin olisi ollut halinallemaassa karkkipäivänä.
Brooklyn Bridge |
Ekstrana kielimuurin puute, joskin saimme hyvät naurut vääntäessämme sanoja ämerikän muottiin. Onneksi kaupunki on niin täynnä turisteja, ettei kukaan edes kohauta kulmiaan. Oli aksentti mikä hyvänsä, se on jo kuultu moneen kertaan. Vai ettekö te ymmärrä mikä on "uorm"? Niin, warm, lämmin, tokaisi Ranskis tuohtuneena yritettyään saada asiaansa selväksi. " wooom, you mean hot, right?"
Menimme minne nenä näytti ja kolusimme kaupungin eri nurkkia ilman sen kummempia aikatauluja, loman parhautta! Kaksivuotias on vielä niin pieni, että tuhatjalkainen nautti eniten, kun sai vapaasti leikkiä ja riehua. Puistot täyttivät tarpeen niin hyvin, että emme hakeutuneet lasten museoihin tai muihin aktiviteetteihin. Seuraavalla kerralla saattaa niillekin jo olla tilausta. Kummitädin lasten kanssa leikkiminen oli kuulemma kivointa.
Säät hellivät ja näimme vain kaksi harmaata päivää, nekin tervetulleita taukoja kuumuuteen. Haittapuolena on kaupungin hintataso, joka toki saattaa kurssin heilahdellessa olla joskus enemmän, joskus vähemmän suostuisa. Muuta negatiivista en keksi. En sitten millään.
Onko teillä suosikkikohteita joihin palaatte yhä uudelleen?
Ei kommentteja
Lähetä kommentti