Oman mielenrauhani takaisin saamiseksi sovittelen sirpaletta lasiin nähdäkseni päätyikö vatsalaukkuun osa Ikeaa raatelemaan sisuskaluja. Ei päätynyt. "Vastedes lapsi juo vain muovimukista" paasaan illalla Ranskikselle. Kunnes muistan muovin kemikaalit. Huokaisen. Kai nämä pikkuotukset selviävät hengissä riippumatta siitä, mistä he juovat. Hyvällä tuurilla nimittäin.
Tapaus jäi mielen viereen. Viallisia tuotteita on aina ollut ja tulee olemaankin mutta vikojensietotoleranssi lastentarvikkeissa on matalampi, koska vaikutus elämään on suurempi.
Viimeksi ostin bio-vaippoja. Iho ei ärtynyt lainkaan. Ei ehtinyt. Vaipan teipit sulivat ja vaippa tippui muutaman tunnin päästä päälle laittamisesta. Koski koko pakettia. Saimme kupongin jolla hakea uusi paketti. Paketti jäi kauppaan.
Läheltä piti tilanne sattui tutin kanssa noin vuosi sitten. Lapsi imeskeli posket lommolla tutin imuosaa ja sai sen lähes kiduksiinsa. Ei kestänyt tutti imua ei.
Äitiyspakkauksen kylpylämpömittarin numerot sulivat veteen ensimmäisen kylvyn aikana. Lasta ei keitetty, joten vika oli mittarissa, ei kylpyvedessä.
Kerran pelästyin tosissani kotona ollessani. Kuului kova poksahdus ja katosta lenteli tulipalloja ja lasin sirpaleita. Kattovalaisimen spottilamput olivat kaikki räjähtäneet yhtä aikaa. Vauva köllötteli tyytyväisenä maassa ilmiötä ihmetellen. Ei mennyt lasia silmään.
Jokaisella on varmaan vastaava lista viallisista tuotteista mutta siltikään en katsele hyvällä suuhun hajoavia juomalaseja tai tutteja. Onko teillä ollut likeltä piti -tilanteita lasten tarvikkeiden tai muiden käyttöesineiden kanssa?
Puistossa tänään ohikulkija huomautti lapsen juostessa niin lujaa kuin kintuista irtosi, "rouva, lapsi saattaa kaatua". Niinhän tuo saattaa. Ja sitten oppii nousemaan. Ja seuraavalla kerralla (ehkä) juoksemaan vähän hitaammin. Ei lasta vaan voi suojella joka kolhulta mutta kunhan edes lasinsirpaleilta kurkussa ja lentäviltä tulipalloilta.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti