Terveisiä juhlahumun keskeltä

Huh haipakkaa! Vuosi 2020 on alkanut mutta juhlahumu sen kuin jatkuu!

Vaikka tammikuun harmaus ei ole väreistä mielekkäin, kaipaisin jo yhtä viikonloppua ilman kekkereiden järjestämistä.

Juhlaputki alkoi ristiäisillä. Niitä varten oli pakko saada koti kuntoon. Pahvilaatikoihin ja tilanpuutteeseen kyllästyneenä vuokrasimme takaisin vanhan tutun Pelican-varaston, josta olimme muutama kuukausi taaksepäin roudanneet kaikki tavarat seisomaan olohuoneen nurkkaan. Tai voiko sitä enää nurkaksi kutsua, kun laatikot täyttivät puoli huonetta? Yksi pino toimitti hoitopöydän virkaa, toinen edusti esikoiselle väristysseinää. Tyylisuunta Roskisdyykkari oli jo niin tuttu, että ihan hämmästyin nähdessäni kodin ilman laatikoita. 

Viikon päästä ristiäisistä vietettiinkin jo joulua. Aattona vauva oli hyvän tuulinen ja rauhallinen. Esikoinen intoa ja riehakkuutta täynnä! Uusi vuosi kului kotona ystäväperheen kanssa juhlien. Silloinkin vauva köllötteli pöydän päässä ja jokelteli. Ihmeellinen lapsi! En olisi koskaan uskonut, että vauva voi olla näin rauhallinen. Vaikka ikää on vasta pari kuukautta, on temperamentti täysin toisenlainen kuin esikoisella. Esikoinen kuin sähikäinen ja kuopus kuin kuu-ukko.

"Äiti, onko uusi vuosi sama asia kuin synttärit?"

Väliin on mahtunut lisäksi yhdet valmistujaiset ja kahdet synttärit.

Ja vielä juhlasesonki jatkuu. Esikoisen nelivuotissynttärit ovat lauantaina ja kaikki nurkat pursuavat pinkkejä ilmapalloja, vaaleanpunaista hörselöä ja glitterin värisiä unelmia. ”Lähti synttärit vähän käsistä”, totesi ystävä miettiessämme saman ikäisten tyttöjemme juhlia. Niin. Yksisarvisia, Frozenia vai pinkkejä kissoja? Kimalletta ja kultaakin pitää olla. Vähän kaikkea. Enemmän on enemmän, toimii ohjenuorana tällä kertaa, kun huokailemme tyttären kanssa päättämättömyyden kimallehöyryissä. Ensi vuonna sitten vähän maltillisemmin, ehkä.

Murto-osa synttärirekvisiitasta

Vaikka juhlien järjestäminen on aikaa, rahaa ja energiaa vievään hommaa, saa se myös hetkeksi uppoamaan maailmaan, jossa juhlat ja päivänsankarin onni ovat ensisijaisia. Mitäs sitten kun kupla puhkeaa? Sukellanko suoraan kesälomasuunnitelmiin vai koittaako vihdoin arki?

Millä mielin teillä on alkanut uusi vuosi? Juhlahumua haikaillen vai arkea halaillen?

Ei hullumpi nelivuotiaan leipomaksi!